Vanhassa vara parempi

Nimittäin tänään talliin muutti kaksi vanhempaa kopukkaa.

Moon Kaunosielu. Yksipolvinen yleishevonen, edellisellä omistajallaan hieman kilpaillut. Hankin tamman sen isän takia, sillä kuten luonteessakin mainittu, olin haikaillut Samoilijasta lähtöisin olevasta hevosesta jo jonkin aikaa. Syntynyt vuonna 2008.

Lakean Untamo. Noin kolme polvea omaava yleishevonen, tallin ensimmäinen "vain" ysikymppiä hyppäävä. Tämäkin kilpaillut jonkin verran. Tuli hankittua koska Lakealaista meiltä ei löydykään ja koska niin kiva suku. Tässäpä yksi sulhasehdokas Valpurille.

Suomenhevoskantakirjan hurja maailma

Nyt on ollut hevostalli.netin Suomalaiset -ketjussa jonkin verran puhetta kantakirjauspalkinnoista. Juttu saattoi saada alkunsa omasta viestistäni, jossa harmittelin oman hevoseni III-palkintoa - olivathan tilaisuuden kaksi muuta saman hevosen kuvilla osallistunutta saaneet kakkosen kokonaisen viiden pisteen erolla. Erona kuvissa oli hevosen ryhti - tai omaan silmääni oikeastaan vain kaulan asento. Ja eri tuomari, sillä pisteytin itse osaltani nämä kaksi muuta hevosta ja joku muu sitten omani.

Joka tapauksessa syntyi keskustelu kantakirjatuomareiden tiukkuudesta ja siitä, kuinka vaikeaa jo kakkospalkinnon saaminen tuntuu olevan. Koko tilaisuuden tuloksissahan oli siis kolme kakkosta, 15 kolmosta ja kaksi hevosta jäi täysin ilman palkintoa. Kieltämättä melko huonosti. Omaan silmääni jotkin hevoset olisivat kyllä olleet sen kakkosen arvoisia.

Sen lisäksi puhetta oli myös NJ:stä, ja siitä, kuinka hyvätkin hevoset saavat pelkkää Js:ää.

Mistähän tämä ilmiö mahtaisi johtua? Taidan itse koettaa hieman löysätä pipoani seuraavaan tilaisuuteen - satuin näes olemaan yksi tiukimmalla linjalla olleista tuomareista...